keskiviikkona, kesäkuuta 28, 2006

Laiskanpulskea sadepäivä..

Matkan rasituksia on hyvä nukkua tällaisena matalapaineisena sadepäivänä. Koko yökin meni heräilemättä, sen verran rankka jussi oli takana. Ihanaa vain olla ja nautiskella kaikista omista tutuista leluista, luista ja makuupaikoista. Mamma naureskeli että näytin kuulemma aivan raidalliselta Marsupilamilta pitkine häntineni. Minkäs sitä pieni koira hännälleen voi...

Iltapäivän torkkuhetki keskeytyi ovikellon sointiin, naapurit tulivat morjestamaan minua ja Wäiskiä. Veikan suuren rakkauden, naapurin Lyylin juoksut alkavat olla ohi, joten elämä lienee normalisoituvan senkin osalta.

Illalla tuli vielä vieraita, tuttuja jo ensimmäiseltä viikonlopulta. Meikäläistä ei paljoa muksujen mekastus haitannut, vaan nukahdin tyytyväisenä pää leikkivän Millan jalan päällä (hiukan tyyny kyllä heilui). Veikan kanssa totuttauduttiin siihen kuinka normaalia on että joku taapertaa ruokakupille nappaamaan kourallisen herkkuja, tai kuinka kuonosta tartutaan kiinni ja uhkana on että pienet ihmisen maitohampaat iskevät kirsuun kiinni. No onneksi ihmiset kyllä valvoivat meitä puolin ja toisin. Wäiski oli onnessaan kun kerrankin oli vieraita joita ei tarvitse varoa, eikä joudu köytetyksi puuhun vierailun ajaksi. Minäkin intaannuin sylikoiraksi. Kuulemma olin "hiukan" kasvanut sitten viime vierailun.

1 kommentti:

polskis kirjoitti...

Mahtava kuva! Marsupilami on "pikkusen" kasvanut :)