Keskiviikkona 12. päivän aamuna Iskä pakkasi minut ja veikan sekä Eltsun ja Eltsun mamman autoon. Matka kohti uutta seikkailua alkoi. Jonkinmoisen ajomatkan jälkeen saavuimme mutkaiselle pikkutielle joka muuttui pompsuiseksi ruohottuneeksi metsätieksi. Jossain tuon tien loppupuolella meidät hurttimukset pääsetettiin autosta ulos, tarkoituksena oli että olisimme lönkytelleet auton edellä/perässä perille. No veikka sai suunnilleen hepulin auton edessä ja meinasi jäädä auton alle. Minä ja Eltsu puolestaan päätimme että vanha on tuttua ja turvallista ja päädyimme pinkomaan takaisin tulosuuntaan, Eltsun mamman huutaessa meitä naama punaisina...

Pari päivää autuasta nautiskelua auringosta (Aurinko on tärkeä osa koiran D-vitamiinin saannissa),


Ei kommentteja:
Lähetä kommentti