Uuteen kotiin.
Saanen esittäytyä, olen Alfa, Polskis Alfa Romeo. Tunnustan myös kutsumanimiä nappula, afu, alfalainen ja pikku juniori. Siis edellytyksellä että satun haluamaan kuunnella yhtäkään nimeä... Synnyin tähän maailmaan 15.3.2006 Lusissa Polskiksen kenneliin, jossa elin onnellisen petuajan seitsemän sisarukseni, emäni ja isäni, ja ihmisperheeni hoivissa.
Vähä vähältä sisarukset katosivat kuka minnekin, osa lähti Puolaan, loput pitkin suomea. Valtaosa meistä taisi kyllä levittäytyä pitkin eteläistä Suomenniemeä..
Viimein 25.5.2006 ilmaantuivat minun noutajani. Mamma, Iskä ja isoveljeni Wäne, tai no velipuoleni, sillä meillä on vain sama isä..
Ensimmäinen automatkani oli aika jännä, Heinolan tietämillä esitin pienen jäähyväis serenaadin lapsuuden kodilleni, mutta muuten nautin matkanteosta ja nukuinkin muutamaan otteeseen. Lahdessa pysähdyimme pissipaussilla "mummolassa" ja sain testata millaista on olla talutushihnassa. Kasvattaja-mammani oli totuttanut minut jo kissan kaulapantaan joten se ei aiheuttanut vempulointia, mutta en ollut ihan täysin samaa mieltä siitä mihin suuntaan hihnassa kujetaan.
Vajaan tunnin paussin jälkeen matka jatkui kotia kohti. Perille päästyä aloitin tutkimusmatkailun pitkin pihapiiriä ja sisätiloissa. Paljon uusia jännittäviä tuoksuja ja paikkoja. Olohuoneen lattialta löysin mielenkiintoisen turkin, se tuntui melkein emoni turkilta ja yritin kovasti saada tuota lattialla loikovaa otusta leikkimään kanssani, jostain syystä ihmiseni kielsivät minua sanoen, Ei revi sitä taljaa. Ilta meni osin paikkaani hakien, osin isoveikkaa riivaten, totesin että hänellä on maailman upeimmat "villahousut" ja häntä josta saa hyvin naskalihampailla kiinni..
1 kommentti:
Täytyyhän sitä pienokaisen asiat johonkin muistiin kirjoitella, muuten voi olla muistissa kaivelemista vuoden parin päästä. Näin tulee ainakin kaikki dokumentoitua. :)
Lähetä kommentti