Takana ensimmäinen yö.

Mamma nukkui todella levottomasti, niin kyllä iskäkin. Minä taisin kuitenkin nukkua parhaiten. Illalla valojen sammuessa tulin mamman sängyn viereen, nostin etutassut olkapäälle ja annoin unipusun. Olisi kyllä ollut todella mukavaa päästä mamman viereen sänkyyn, mutta kun se evättiin niin tyydyin kohtaloon. Wäne oli todella mustis, ja kun olin mamman vieressä niin wäne tunki viereen äräjämään minulle, kun sitten suostuin menemään jalkopää kulmaukseen tyynylle maate rauhottui veikkain hiukan ja alistui tuijottamaan minua murhaavasti säkkituolistaan iskän vuoteen viereltä. Sen verran olin säikkähtänyt veikan ärhentelyä että kun hetken kuluttua alkoi massussa kiertää niin en uskaltanut ohittaa säkkituolia vaan tein kakat sängyn jalkopäähän. Melkoiset aromit!! No onneksi mamma ja iskä oli vielä herellä (tosin siihen hajuun olisi herännyt varmaan ruumiitkin) ja kikkareet saatiin pois ja lattia pyyhittyä tolulla.

Yölle tuli kaikkiaan kolme herätystä, kakat, pissit ja vesikupin kaato. Voi todeta että jokaiseen härdelliin oli isoveikka jollain tasolla syyllinen, säikytteli sen vesikupinkin kanssa niin että vesi vaan lenteli pitkin eteisen lattioita..

Aamupäivällä pääsin sitten mamman ja iskän kanssa shoppailemaan tikkurilan eläintarvikeliikkeeseen. Mamma osti minulle hienon violetin kaulapannan (pääsin eroon siitä kissan pannasta), lisäksi iso säkki ruokaa ja pussilinen pakasterustoja.. Nami! Kaupassa oli muutenkin kivaa, pari mukavaa myyjää jotka rapsuttelivat minua ja ihailivat pitkiä kinttujani, sekä pari isoa valkoista karvapalloa. Mamma sanoi että nekin olivat koiria. Tosin mielestäni ne näyttivät vai ylisuurilta isoveikan villahousuilta. Kaupasta lähtiessä näin vielä ulos kytketyn nuoren rotwailerin joka alkoi haukkua. Se oli koira, siitä ei ollut epäilystäkään.. Kun pääsin takaisin autoon nukahdin ja nautiskelin taas automatkan unten mailla. Mukavaa hurinaa pitää tuo härveli jolla liikumme paikasta toiseen..

Iltapäivällä iskä hävisi jonnekin ja jäin mamman ja veikan kanssa kahdestaan. Mamma naureskeli minulle ja veikalle kun totuttelimee leikkimään toistemme kanssa. Olin kuulemma todellinen riiviö kun veikan ärähtäessä sanoin ensin viu ja hetken kuluttua roikuin taas jo poskiparrassa hampaineni... sisua minulta ei kuulemma ainakaan puutu..

Veikka opetti minua saalistamaan ja vetoleikkeihin.