Mammalla ja Iskällä oli talviloma. Kuulemma pakko pitää lomaa niin että saavat korjattua veikan ja minun tekemät tuhot.. Eli vihjauksemme uudesta lattiasta olivat vidoin kohdanneet otollista maaperää..
Ennenkuin iskä ja mamma pääsivät shoppailemaan tarvikkeita, oli minun viikkomittauksen hetki käsillä. Hiukan laiskotti ja heikotti, nojailin mittatikkuun kuten vain osaan. Mamma alkoi siinä sitten katsella kinttujani ja totesi kauhukseen että olen kuin lukemattomien ampiaisten pistelemä.
Jalat olivat kuin viinirypäleet. kaulassa oli muutama patti ja kuonossa sekä korvissa jokunen.. 
Mamma luonnollisesti huolestui ja soitti eläinlääkärille. Ensimmäisenä määräyksenä käskettiin antaa kyypakkauksesta pilleri ja sitten tarpeen mukaan vastaanotolle tarkistettavaksi. Mammaa huolestutti varsinkin kaulan ja kuonon "rypäleet" niin paljon että halusi minulle heti ajan, parempi käydä näyttämässä ja ajaa turhaan kuin odottaa ja joutua kärsimään vielä pahemmasta. No ennenkuin ehdimme asemalle oli kyypakkaus jo laskenut pahimmat pallerot, mutta eläinlääkäri totesi kuitenkin että lienee hyvä antaa minulle kortisoonipiikki, kun kyypakkauksen kortisoni on lyhytvaikutteista ja piikistä saadaan pidempi apu.Kun sitten mietittiin mikä mahtaa olla pallerointiini syynä, oli vaihtoehtoja monia: Lenkillä makupaloina käytetyt rusinat (eläinlääkäri varoitti niiden aiheuttavan munuaisvian, joten poistuivat ruokavaliosta saman tien), Fazerin puolukkalimppu, joko niin että olen allerginen puolukoille tai jollekin lisä tai säilöntäaineelle jota leivässä oli, tai...tai... syy ei varsinaisesti selvinnyt, mutta mamma totesi sitten parin päivän päästä kun sain hiukan hedelmäpommi-jugurttia että taas alkoi näppyjä ilmaantua, joten olen ainakin toistaiseksi marja-boikotissa..
Onneksi kaikkiaan kortisoni piikki puri eikä samassa mittakaavassa reaktiota tullut enää. Täytyy elimistön rauhoituttua kunnolla sitten testailla mikä mahtaa olla aiheuttaja, jos pienellä altistuksella saa karsittua pahat pois.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti