Niks naks..
Mamman tietokoneongelmat ovat aiheuttaneet entistä vähäisemmät blogin päivitykset, mutta jotain sentään taas välillä saadaan julkaistua.
Ällöttävän öllöttävä keli piti viikonlopun poissa lenkkeilyn parista. Lumet näyttävät olevan kadonneita ja hiihtokelit "menneen talven lumia". Pariin otteeseen ehdittiin iskän kanssa käydä hiihtelemässä. Mukavaa oli, vaikka en kyllä ymmärräkään miksi iskällä piti olla ne lankut jaloissa, luulisi olevan helpompaa vain juoksennella pitkin kinoksia.
Mamma oli tuossa männäviikolla kuuntelemassa Tuire Kaimiota Malmitalolla. Onhan joskus aiemminkin kokeiltu naksuttimella treenausta, mutta tuo on ollut hiukan hakuammuntaa. Nyt mamma sai taas uusia ideoita asian opiskeluun ja minun kouluttamiseen. Tällä hetkellä treenauksena on naksuttimella hyvän näyttelyasennon löytäminen. Onneksi seuraavaan näyttelyyn on jonkin verran vielä aikaa.. Se on kyllä todettava että harjoittelun paras puoli ovat herkkupalat. Toisaalta aika nopskaan olen kyllä asioita sisäistänytkin tuolla menetelmällä.
Eilen saatiin herkkulasti mummulasta. Iso kasa herkullisia hevosen luita.. Nam, niitä sitten natusteltiin veikan kanssa täydellä innolla. Iskä totesi että juuri oikeaan aikaan tuli luut, kun olisi pitänyt käydä hakemassa "hammasharjoja" murren murkinasta, nyt siirtyi sitten se keikka hiukka eteenpäin.
8 kuukauden viralliset mittaustulokset saatiin puntaroitua tänään. Säkää on tähän mennessä kertynyt 74 cm ja painoa ruhtinaalliset 33 kiloa. Alkaa tuo veikka jäädä pienemmäksi korkeudeltaan. Vaikka painoa sillä kyllä on vielä enempi, mokoma bodari...
1 kommentti:
Hevosenluita - voi että olen kade!
Lähetä kommentti