Massakausi

Syksy on täällä kaikkine ihaninen syysaktiviteetteineen. Tänä syksynä emme ole päässeet mamman kanssa sienimetsään, sillä meidän perinteiset sienimaastot on viime talvena myllerretty metsätöissä ja näinollen suppikset järkyttyivät ja ovat pysyneet piilossa koko syksyn.

Koko kesän riivannut kinttuvaiva alkaa olla voiton puolella. Olemme käyneet taas säännöllisesti uimassa ja se on selkeästi vahvistanut lihaksia. Joten jos näillä eväillä jatketaan niin ensi kausi kisataan vielä ihan täysiä, eikä ajatus Italian EM-maastoista ole mitenkään mahdoton..

Eilen alkoi sitten massakausi oikein kunnolla. Haettiin mamman kanssa minulle ja veikalle 20 kiloa tuoretta hevosen jauhelihaa. Namsk! Saimme veikan kanssa illalla aimo annokset tuota herkkua. Se on todella parhaimmillaan näin tuoreena joten silloin saamme aina syödä sitä reilusti. Mamma viettikin sitten illalla pidemmän tovin pussitellen tuon määrän sopiviin annospusseihin pakkaseen. Tuoreena liha tuntuu kestävän monta päivää pahenematta, mutta sitten kun se on pakastettu, se pahenee sulatuksen jälkeen helposti parissa päivässä. Siksi annospussit pitää olla niin pieniä että se satsi tulee varmasti syötyä parin päivän sisällä..

Mamma harmitteli sitä ettei hän saanut nyt yhtään heppaa.. No ehkä seuraavassa satsissa saadaan sitten mammallekin kelpaavaa lihaa.

Mitään täyttä barfaustahan meillä ei harrasteta enää nykyään. Mutta varsinkin minulle heposella saa helposti sitä lihaa luiden päälle. Joten nyt voisi olla toiveita siitä että messarin näyttelyssä näyttäisin oikealta polskilta enkä miltään nälkäkurjelta. Uinti on ainakin nostanut hyvin lihaksia esiin ja nyt kun boostataan muotoja esiin kunnon ruualla niin sinne on ihan kiva mennä näyttäytymään.